Susu

* Tietoa * Terveys * Horoskooppi * Pentukuvia * Muuta *

TERVEYS

STERILOINTI 7.5.2009

Ensimmäinen päivä

Jatkuvien kiima-aikojen vuoksi päädyttiin kissojenkin sterilointiin. Susulle aikanaan etsittiin sopivaa paria, jos oltaisiin pentuja teetetty, kun on todella huolehtiva ja äidillinen luonteeltaan, mutta asiasta ei tullut mitään.

Varsin reppanana on Susu ollut ensimmäisen iltansa ja tötterö vaatii totuttautumista toden teolla. Siitä kun ei pääse eroon, vaikka kuinka peruuttaa tai päätä nostaa ylös. Uskokaa pois, että kokeiltu on!

Leikkaus sujui hyvin ja lääkitykset hoidettiin myös lääkärillä kuntoon. Haavassa itsesulavat tikit ja jollei mitään komplikaatioita tai tulehduksia kotona nyt tule, ei tarvitse jälkitarkastusta.

Toinen päivä

Yöllä Susu jäi jumiin saunaan. Oli jotenkin osannut päästä tötteröstään huolimatta pienestä rakosesta oven alta sinne sisälle, muttei enää päässyt ulos. Kovalla kiireellä neiti tötterönsä kanssa juoksi hiekkalaatikolle, kun oven avasin, kauhaisten samalla melkoisen määrän hiekkaa laatikon ulkopuolelle, mutta hätä tuli hoidettua. Reppana! Haava on varsin siisti, vaikkei Susu millään olisi halunnut sitä antaa kuvatakaan...

Varovaista liikuntaa kaulurin kanssa, mutta pääosin jossain tarkkailupaikalla aikaansa viettää. Tarkkaavaisena - ja ehkä vähän kummissaankin. Kipuja ei kuitenkaan ole tuntunut olevan sentään, vaikka kipulääkitystä ei ole.

Päivällä istuttiin löylyhuoneessa, suljetun pesuhuoneen oven takana (ettei pujahda minnekään piiloon ilman kauluriaan) ja otettiin tötterö kaulasta pois vähäksi aikaa. Nautiskeli itsensä kuuraamisesta, heti tiesi, mitä pitää ensimmäisenä tehdä, kun "vapaus" koitti. Kun alkoi muut paikat olla puhtaat ja kieli enemmän ja enemmän pakkasi siirtymään haavan suuntaan, laitoin tötterön takaisin. Pettymyshän se oli, mutta minulla oli leikkelemakkaran viipaleita sitten lohdukkeeksi vähän tätä taittamassa.

Kolmas päivä

Susu liikkui nyt yöllä normaalia enemmän, tötterönsä kanssa kun on melkein jossain yhdessä, kahdessa paikkaa aikaansa viettänyt. Löytyi jossaikohti yötä mun kyljestä kiinni, siitä, missä normaalistikin on tapana pitänyt nukkua yönsä. Sitten siirtyi kuitenkin takaisin alakertaan ja kuulin, kun kävi syömässä - kolisteli tason tavaroita kaulurinsa kanssa törmäillessään matkalla sinne. Mutta varsin pirteä neitonen on ja haava näyttää oikein siistiltä.

Jonkun kerran ollaan oltu päivän mittaa ilman kauluria, että on neitonen saanut pesuoperaationsa suorittaa. Melkoisen hyvin on malttanut haavakohdan jättääkin häiritsemättä kokonaan, mutta lopuksi aina sinne se kieli vie kuitenkin. Eli ilman kauluria ei voi vielä olla.

Tänään Susu avasi jo tyttären huoneen oven, jota ollaan pidetty kiinni, ettei kissat yritä parvelle. Ja tietysti kissa löytyi sieltä parvelta. Voi vaan arvata, millaisella touhulla on tötterönsä kanssa sinne kiipustellut. Alaspäin ei uskallettu edes omin toimin antaa yrittää, ettei kolahda suoraan kaulurille - vioittaisi kaulaa hyvin todennäköisesti. Pienellä vastustuksella Susu saatiin taas turvallisemmille vesille. Täytynee keksiä joku ovenkiinnipitämissuoja...

Neljäs päivä

Varsin nätisti on haava paranemassa. Pientä apatiaa on ilmassa, jollei ole päässyt pitempään aikaan itseään putsaamaan, mutta siihen auttaa aina pieni kaulurivapaus. Jo pienikin putsaustuokio piristää kummasti.

Viides päivä

Sitä samaa kuin ennenkin, haava on samanlainen, yhtä siisti. Mustis välillä on pyrkinyt isottelemaan turhautumistaan, mutta Susu osaa antaa niin tomerasti toiselle takaisin, että Mustis siirtyi Kadia kiusaamaan.

Susu toisinaan pyrkii auttamaan pesutouhuissa Mustista, mutta kun tuo tötterö on se ensimmäinen, mikä osuu, niin Mustishan väistää - niinkuin myös toisinkinpäin. Hyvä vaan, etteivät anna toisten pestä toisiaan, niin ei tarvi laittaa vaatetta ylle haavan nuolemisestoksi.

Susukin on alkanut tosiaan nyt enemmän liikkumaan huushollissa kaulurinsa kanssa, vaikka toisinaan yhä sen kanssa törmäilee sekä seiniin, että huonekaluihin - puhumattakaan näistä toisista karvakeristä (jotka ovat kyllä aika taitavasti jo oppineet väistelemään näitä tötteröittelijöitä).

Kuudes päivä

Susulla edelleen haavassa "liima-aine" kiinni, vaikka Mustikselta nämä ovat tippuneet. Taitaa olla Mustiksella enemmän karvat jo kasvaneet, mitkä ovat työntäneet tämän irti.

Kaulurivapaata aikaa olen antanut kissoille aina mahdollisuuksien tullen - monta kertaa päivässä.

Seitsemäs päivä

Kun nämä muut kauluripäät (Mustis ja Kadi) pörhältelevät mennen tullen ympäri kämppää tötteröittensä kanssa, Susu ottaa rauhallisemmin ja pyrkii enempi olemaan yhdessä paikassa, että mahdollisimman vähän törmäilee mihinkään. Ottaa varman päälle.

Haava näyttää varsin siistiltä, vaikka pesuaikoihin kovasti näyttää kutkuttelevankin, että nokka magneetin tavoin vähän väliä pyrkii siirtymään massun suuntaan. Kun laittaa käden eteen, Susu nuolee kättäkin, kun niin tekisi mieli saada vähän "herkutella" haava-arvella...

Kymmenes päivä

Jäi tässä päivittelemäti muutamaan päivään, kun ei mitään erikoista päivitettävää ollut. Siinä meni samassa kuin muutkin päivät. Haavaa ei enää tahdo edes kunnolla erottaa, että hyvin on parantunut. Vihdoinkin saatiin kauluri pois ja meno normaaliksi. Tovi meni siinäkin, että uskalsi liikkeelle lähteä ilman kauluria, kun aiemmin olen aina siinäkohtaa laittanut trötön takaisin päähän, kun alkaa menohaluja olla. Mutta eipä ole tullut tötteröä ikävä!

Kiimamouruamisia vielä voi olla parin kuukauden verran, ennenkuin uusi hormoonitasapaino löytyy. Pentuja ei kuitenkaan enää siis voi tulla. Pikkuhiljaa siis rauhoittuu tämäkin.

Todetaan Susu täysin parantuneeksi leikkauksesta kuitenkin!