Kadi

* Tietoa * Harrastukset * Tulokset * Terveys * Horoskooppi *

TERVEYS

STERILOINTI 7.5.2009

Ensimmäinen päivä

Noin puolivälissä kiertoa oli sitten aika käydä tekemässä sterilointi Kadille - pennutusta kun ei olla miettimässä, vaikka upea on sekä fyysisesti että luonteeltaan. En pystyisi taatusti luopumaan yhdestäkään pennusta, niin turha edes yrittää...

Kadille tuli leikkauksessa munasarjojen poistossa verenvuotoa, jonka vuoksi sai lisäverta ja pitää myös tässä lähiaikoina tarkastella, ettei ole normaalia väsyneempi tai limakalvot ala vaalenemaan - tarkoittaa sisäistä verenvuotoa. Olenkin nyt sitten ihan urakalla toisen ikeniä tutkiskellut, ehkä liikaakin. Rauhallinen otus kun on normaalistikin, niin mistä voi tietää, mikä on normaalia, ja mikä ei?

Tuli kipulääkettä ja antibioottia kotiinviemisinä. Antibioottia kymmenen päivää kaksi kertaa päivässä yksi tabletti ja kipulääkettä kahtena leikkausta seuraavana päivänä yksi tabletti kaksi kertaa päivässä ruokailun yhteydessä. Haava on laitettu umpeen niiteillä, jotka käydään poistattamassa kolmen viikon päästä.

Varsin reippaasti neiti oli illalla jo menossa, vaikka tötterönsä kanssa kiitettävästi törmälikin joka paikkaan.

Toinen päivä

Yö meni varsin rauhallisissa merkeissä. Alkuun Kadi tuli yläkertaan nukkumaan muitten mukana, mutta yöllä kun menin Susua "pelastamaan", tuli kanssani alakertaan ja jäi sitten sinne divaanille aamuun asti. Piti siinäkin kohtaa ikenet tutkia. Kadi varmaan ihmettelee, että mitä touhua tämä nyt sitten oikein on... Haava näyttää varsin siistiltä. Tekisi mieli pestä, kun on tuota kuivunutta verta, mutta haavaa saa niittien takia kastella vasta aikaisintaan viikon päästä.

Postissa tuli Kadille vähän joustavampi ja pienempikokoinen kauluri ja se tuntuukin varsin sopivalta tänne meidän pieneen torppaan. Törmäilee selvästi vähemmän paikkoihin tuon kanssa ja sitämyöten sitten on ollut pirteämpikin. Ei taida ollenkaan mukavalta tuntua kaulassa, kun tötterö törmäilee milloin mihinkin. Vielä tänään olen usein kurkkinut ikeniä, mutta kyllä ne nyt soman vaaleanpunaisina ovat pysyneet, että uskon riskin olevan jo tässäkohtaa ohi. Puhumattakaan, kun Kadi on varsin valpas ja pirteä koko ajan.

Kolmas päivä

Yö sujui taas varsin mallikkaasti. Aluksi alakerrassa sitten yläkerrassa omassa pedissä. Haava on varsin siisti. Ulkona sataa vettä ja lenkin ajaksi sitten laitoin sadeviitan Kadille. Tassut nyt eivät ihan rutikuiviksi pyyhekuivauksella tulleet, mutten viitsi föönillä toista kiusata, kun ei ole siihen tottunut. Pikkasen tuntui kylmä neitoselle tulleen, mutta äkkiäpä sitten lopulta kuivui kuitenkin.

Talon tötteröpäät olivat hetken aikaa tänään ensimmäisen kerran yksin kotosalla, kun käytiin äitienpäiväkemuissa Lemussa ja vähän jännitin, miten kotonaolo lemmikkien kesken sujuu, kun törmäilevät noitten trötöjensä kanssa, mutta taisivat nukkua koko sen ajan, kun oltiin poissa.

Neljäs päivä

Tämän yön Kadi nukkui kokonaan yläkerrassa. Vaihtoi paikkaa vain omasta petistä sängynvierustan maton päälle ja takaisin silloin tällöin. Taisi tulla kuuma ja piti päästä vähän viileämpään välillä.

Viides päivä

Ei mitään pahemmin erikoista ole tapahtunut ja haavakin näyttää ihan samalta kuin eilenkin.

Mustis vähän pakkaa Kadia kiusaamaan turhautumistaan, mutta ei ole liikoja tästä suuttunut sentään, vaikka välillä haukkuukin toista lopettamaan samalla kun yrittää hyppiskellä syrjään pienen mustan pommin tieltä. Se vain ei auta paljoa, kun tuo meidän tiikeri-terrieri vaan menee perästä, jos niin tahtoo... On välillä ollut pakko pistää Mustis jäähylle pesutiloihin, että "unohtaa" Kadin.

Kovasti näitä tötteröpäitä näyttää toisten tötterötkin kiinnostavan kyllä, että vieläkin miettivät, mitä jatkeita ne oikein ovat. Aina täytyy tarkkaan haistella, kun vastakkain sattuvat.

Kuudes päivä

Sitä samaa. Pikkasen ollaan lenkkimatkoja nyt pidennetty, vaikkei mitään käpysotailuja olla pidettykään. Hetken annoin Kadin olla sisällä ilman kauluria, ja pienen hetken päästä oli nokka massussa, niin eikun tötterö päähän taas...

Seitsemäs päivä

Alkaa olo ja elo neidillä olemaan niin hyvä, että ilman tötteröä meno olisi jo melkomoista. Lenkkien ajaksi olen kaulurin tosiaan ottanut pois jo pitkään ja sielläkin kovasti jo kerjätään käpyleikkeihin ja riehuihin toisten koirien kanssa. Energiaakin riittäisi kovasti.

Riehuttelujen tilalla olen tehnyt pieniä treenihetkiä: opetellaan istumaan ja nostamaan tassut ylös, antamaan pusua ja sen sellaista pientä kivaa. Siinä sitä välillä kysymysmerkkinä killitellään ja sitten riemuitaan, kun joku onnistuu! Puhumattakaan siitä herkusta, mitä silloin saa. Sitten maistuukin unet touhuilun päälle.

Kymmenes päivä

Kova päivä, kun kissoilta otettiin kaulurit pois, mutta tämä neiti joutuu vielä sitä pitämään. Ilman tötteröä onkin nokan matka haavalle aina tilaisuuden tullen, siksi vain ulkoilut ollaan tehty ilman kauluria. Siinäkin olen saanut olla koirien kanssa sisälletullessa tarkkana, ettei ehdi massullensa, kun hoitelen metsää pois Kissin turkista ja/tai kuivailen turkkeja tms. Se kauluri kun vie tosi ison tilan tuolta meidän pienestä eteisestä, että olen siksi sen aina vasta siinä vaiheessa laittanut kaulaan, kun tullaan sisälle.

Mustis on pakannut sitten vähän kiusaa tekemään, kun huomasi, että Kadi on tosi avuton tötterönsä kanssa. Mutta sitten kuitenkin välillä nukkuvat rinta rinnan.

Yhdestoista päivä

Tikkienpoisto oli tänään. Yksi niiteistä oli mennyt ylösalaisin haavaan, ja se vähän vuoti poisotettaessa, mutta haava on kuitenkin hyvin ummessa. Nyt pitää pitää kauluria sen aikaa, että nämä (kuvassa nro 1) niittihaavaumat paranevat ja laskevat näkymättömiin ja että (kuvassa nro 2) vuotokohdan arpi lähtee pois - ettei se houkuttele kutinalla toista ylenmäärin haavaa lupsuttelemaan. Haavaa myös pitää päivisin parin tunnin välein putsata desinfiointiaineella, koska pakkaa makaamaan vatsansa päällä joka paikassa. Tämä siis nyt parin ensimmäisen päivän aikana tikkienpoiston jälkeen.

Sairaslomaa, siis ei riehuja, äkkinäisiä liikkeitä, hyppimisiä ym, jatkuu vielä parisen viikkoa. Jollei meno pysy aisoissa ilman kauluria, sitten pitää laittaa kauluri vielä myöhemminkin päähän. Mutta tämä Kadi-neitonen on niin rauhallinen tapaus, että ei ole ollut riehumisia sisällä ennenkään, niin en usko tästäkään ongelmia tulevan.

Ruokinnasta jatkossa senverran, että annosten määrä pyydettiin noin kuukauden jälkeen leikkaukseta puolittamaan, ettei ala paino nousta. Leikkaus kun hidastaa aineenvaihduntaa niin paljon. Vaikka se tuntuu rajulta, se ei koirasta tunnu kummalliselta, kunhan saa ruoka-annoksensa samaan aikaan, mihin on ennenkin tottunut. Ruokaahan monet koirat syövät muutenkin juuri niin paljon kuin niille annetaan - ja vähän enemmänkin. Jos koira alkaa nykyisestä laihtumaan tällä ruokintatavalla, mikä on TODELLA harvinaista, sille voi laittaa ruoan joukkoon keitettyä riisiä tai perunaa, joista koira ei käytännössä saa mitään ravinnollista hyötyä, mutta ne täyttävät vatsaa. Katsotaan, miten meillä käy.

Kahdestoista päivä

Hienosti näyttää kyllä haava paranevan. Pienet nypykät on vielä niittikohdissa jäljellä, mutta niistäkin on punaisuus hävinnyt. Vuotokohta on arpeutunut ja heti kun se arpi tuosta lähtee, niin pääsee neitonen kauluristaan eroon.

Arpi oli tosi hyvän näköinen jo illalla, niin otin Kadiltakin sitten vihdoin kaulurin pois. Saa paremmin löytää itselleen hyvää uniasentoakin.

Vaikka vielä on sitten parisen viikkoa sairaslomaa, eli riehumiskieltoa jäljellä, niin en päivittele tänne päivittäin mitään, vain jos tulee jotain erityistä huomioitavaa, muistettavaa myöhempiä aikoja varten.